Kun levälautat yöllä satamaan Vyöryy, hän tuleeko katsomaan Ja pullopostinsa palelee Vihreää kaulaansa valelee Poika ei oota, hän sukeltaa Ja pulloaan koittaa tavoittaa Ei kalat kanna, hän vajoaa Sen voimakentän vankilaan Veden valtakuntaan Hän näki siellä taivaan Ja se meri olikin pohjaton Sokaisi ja kietoi hänet Maailmaan, joka siellä on Ei ole huolta, ei pimeää Maan paine uupuu ja häviää Niin suuri onni ja satuun jää Sylissään meriheinää Hän näki siellä taivaan Ja se meri olikin pohjaton Sokaisi ja kietoi hänet Maailmaan, joka siellä on Hän näki siellä taivaan Ja se meri olikin pohjaton Sokaisi ja kietoi hänet Maailmaan, joka siellä on Hän näki siellä taivaan Ja se meri olikin pohjaton Sokaisi ja kietoi hänet Maailmaan, joka siellä on